Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

Välilevytyrä eli ”mäyräkoirahalvaus”

Tässä kerron omin sanoin kokemukseni mäyräkoirahalvauksesta. Tässä esitetyt näkemykset ovat täysin minun omiani ja perustuvat omiin kokemuksiini. En ole eläinlääkäri enkä asiantuntija, joten vie koirasi lääkäriin aina kun huomaat jotain normaalista poikkeavaa äläkä etsi hoito-ohjeita netistä.

Mäyräkoirat kuuluvat niihin koirarotuihin, joiden välilevyt alkavat kalkkeutumaan jo hyvin nuorella iällä. Pahimmillaan tämä kalkkeutuminen johtaa välilevytyrään ja halvausoireisiin, hoitamattomana halvaukseen. Halvausoireiden laatu vaihtelee sen mukaan, missä kohtaa selkärankaa välilevytyrä on. Tyypillisimmin raajojen (joko taka- tai sekä etu- ja takaraajojen) tuntoaisti heikkenee ja viestit ei mene enää aivoista perille selkäydintä pitkin, kun välilevy on pullistunut tai jopa repeytynyt ja painaa selkäydinkanavaa. Mitä nopeammin paine vapautetaan, sitä parempi on toipumisennuste. Mikäli huomaat, että koirallasi on selkäkipuja, laita koira lepoon ja vie se mahdollisimman nopeasti eläinlääkärille. Mikäli kyseessä on halvaus ja se vaatii leikkaushoitoa, leikkaus on tehtävä mahdollisimman nopeasti oireiden alettua, jotta toipumisennuste olisi mahdollisimman hyvä.

Nero (Terry) sairastui ensimmäisen kerran mäyräkoirahalvaukseen viiden vuoden iässä. Neron selkä leikattiin ja Nero kuntoutui hyvin. Vajaan 8 vuoden iässä halvaus tuli uudelleen. Silloin Nero pääsi kärsimyksistään koirien taivaaseen tutkimusten jälkeen. Nerosta otettiin varjoainakuvat ja niistä näkyi, että ainoa vaihtoehto olisi leikkaushoito. Pelkkä häkkilepo ei olisi auttanut tähänkään halvaukseen. En halunnut laittaa Neroa enää toiseen leikkaukseen, joten päädyimme eutanasiaan.

Neron selkä oli kuvattu 3 vuoden iässä tuloksella K7. Halvaus olisi voinut uusiutua vielä monta kertaa Neron elinaikana, sillä selkä oli huonossa kunnossa. Molemmilla kerroilla Nerosta otettiin varjoainekuvat. Niistä nähdään, missä kohtaa mahdollinen ahtauma on ja leikkaushoito voidaan suorittaa. Pelkkien röntgenkuvien perusteella leikkausta ei voida suorittaa. Alla on päiväkirja Neron oireista, hoidoista ja toipumisesta. Vanhimmat tekstit ovat alimmaisena, tuoreimmat päällimmäisenä. Tekstit ovat samat kuin blogissani http://mayrakoirahalvaus.blogspot.fi/

Perjantaina 25.1.2013 Nerolla alkoi ilmetä halvausoireita. Lähdettiin koirien kanssa normaalisti lenkille ja pienen matkan jälkeen ihmettelin, kun Nero kävelee hitaammin. Yritin innostaa sitä kävelemään, mutta ei se innostunut. Sitten kävin tarkkailemaan sen kävelyä ja huomasin, että takajalat eivät käyttäytyneet normaalisti. Ne ei pysyneet juostessa tahdissa ja Nero kompuroi lumessa olevissa urissa. Käännyin takaisin kotiin ja tarkkailin Neroa koko matkan. Se käveli reippaasti kotiin asti, pientä muutosta sen kävelyssä oli mutta ei suurta.


Kotiin kun tultiin niin Neron kunto suorastaan romahti. Se ei pysynyt seisoviltaan, vaan kävi heti kyykkyyn ja siitä taas lösähti istumaan toiselle kankulleen.  Sisällä se liikuskeli vielä jonkun verran, mutta hyvin vähän ja meno oli todella huteraa. Lauantaina Nero ei enää sisällä liikkunut ollenkaan, mutta ulkona hihnan kanssa kävely onnistui jotenkuten. Sisällä kannoin sitä mukanani sitä mukaan kun liikuin, ettei sen tarvinnut edes yrittää kävellä. Lauantaina ja sunnuntaina kunto pysyi samana, Nero oli oma pirteä itsensä, liikkui ulkona suht hyvin, teki itsenäisesti tarpeensa ja tykkäsi leikkiä. Mitään kipuja sillä ei näyttänyt olevan, puutuneet takajalat ei Neron mieltä kyllä painanut vaan se hoiti vahtikoiran virkaansakin loppun asti.

Maanantaina varasin heti aamulla lääkärin, saatiin aika Kouvolan eläinlääkäriasemalla klo 10:15. Itse hieman harmistuin, kun Neron leikannut lääkäri ei ollut tavoitettavissa, mutta asiantuntevaan hoitoon päästiin onneksi siitä huolimatta. Eläinlääkäri Johanna Mäkitaipale tutki Neron ja tuntotesteilla paikansi mahdollisen vaurion rintarangan alkuosan ja lannerangan alkuosan välille. Neron tuntoaisti toimi normaalisti ja jaloissa oli hyvä tunto. Häntääkin Nero heilutti loppuun asti. Ainoastaan asentotunto oli heikentynyt/puutui.

Nerolle tehtiin varjoainekuvaus ja sieltä tulokset olivatkin pahimmat mitä osasin odottaa: Välilevypullistuma Th11-12 nikamavälissä. Useissa nikamaväleissä oli merkkejä välilevyrappeumasta. Tämä nyt ei tullut yllätyksenä, johan 3n vuoden iässä selkäkuvissa näkyi 7 kalkkeumaa. Minulle Neron toinen leikkaus ei ollut vaihtoehto, vaan näin paremmaksi päästää Neron koirien taivaaseen. Viime kerralla leikkaus oli todella rankka koettelemus Nerolle, enkä halunnut että Nero joutuu käymään sen uudestaan läpi. Selän ollessa muutenkin huonossa kunnossa, olisi vaiva mahdollisesti uusinut taas lähivuosina jossain toisessa nikamavälissä. Nero haudattiin omaan pihaan. Annettiin Nopellekin mahdollisuus jättää jäähyväisensä, kai se ymmärsi että Nero on poissa. Yön se nukkui levottomasti ja tänään se vähän innostuspäissään etsi Neroa.

Neroa ikuisesti kaivaten,
Mira

 

6.6.2011

Leikkauksesta vuosi, MEJÄ-koe

Leikkauksesta on kulunut jo yli vuosi. Neron kanssa sitä "juhlistettiin" MEJÄ-kokeella, josta käteen jäi kuitenkin vain nolla-tulos kolmen hukan vuoksi. Jäljellä oli liikkunut hirviä ja karhu jäljistä päätelleen, niiden hajut kiinnostivat enemmän. Päätän tämän blogin tähän. Hierontaa ja kotiharjoituksia on tarkoitus jatkaa vielä, mutta niistä en enää kirjoittele tänne vaan päivitän nekin kuulumiset "pääblogiini" http://nerojanoppe.blogspot.com/

Mikäli sinulla on jotain kysyttävää tai haluat vaihtaa kokemuksia tms. niin ota yhteyttä kennelprimatax@gmail.com.

Aurinkoista ja ennenkaikkea tervettä kesää kaikille!

 

20.5.2011

Neron kanssa jäljellä

Eilen käytiin Neron kanssa jäljestämässä ja hyvinhän se meni. Miinuksena oli hidas vauhti. Itse olen ajatellut, että Nero jäljestää sopivaa vauhtia kun mennään aina semmoista rauhallista vauhtia, mutta kokeissahan voi tietysti tulla aika vastaan... ja sitä en ole ajatellut lainkaan :D 

 

18.5.2011

Hieronta

Tänään meillä kävi koirahieroja, tarkemmin käynnistä täällä: Toinen kerta hieronnassa

 

8.5.2011

Leikkauksesta 11kk: Takapään aktivointiharjoittelua, kavaletit

Olen kiinnittänyt huomiota Neron takapään "heikkouteen" kun se kävellä löntystää paikasta toiseen. Ravissa askel on ihan lennokas eikä herätä huomiota, mutta käynti on aika vaikean näköistä. Tästähän epäilin, että selässä olisi kipuja. Hierojan käynti ei kuitenkaan antanut mitään viitteitä kivuista, joten on aloitettu takapäätä vahvistavien likkeiden tekeminen.

Helppo tapa vahvistaa lihaksia koko koirassa, on ns. mäkikävely. Ylämäet vahvistaa etenkin takapään lihaksia ja alamäet etupään. Tämä harjoittelu hoituu normaalilenkkeilyn yhteydessä, kun tekee lenkit esim. mäkisellä pururadalla. Tänään käveltiin yhteensä tunti metsässä, niin ylä- kuin alamäkiäkin.

Iltapäivällä tehtiin vielä kavalettiharjoituksia. Tässä idea on, että Nero joutuu nostelemaan takajalkojaan päästäkseen "esteiden yli". Tarkoituksenani olisi tehdä ihan puutikkaat tätä harjoittelua varten, mutta aloitettiin nyt tämmöisellä helpolla ratkaisulla kun vanhan aidan tolpat lojuivat vielä pihalla :).

 
 

26.4.2011

Leikkauksesta vajaa 11kk, Nero hieronnassa

Tänään meillä kävi kotona koirahieroja. Mielestäni Nero vaikutti vähän kipeältä, joten hieronta sattui juuri oikeaan aikaan vaikka oli sovittu jo viikkoja sitten. Nerollahan oli tässä hiljattain eturauhas- ja virtsatulehdus, joihin syötiin 20 pv antibiootteja. Nero on ollut lenkillä vähän haluton kävelemään, vaikka muuten on ollut todella pirteä. Takapihaltakin on kaikki lumet jo lähteneet niin siellä tykkää kovasti juoksennella ja heitellä lelujaan, lenkillä kuitenkin vauhti vähän hyytyy.

Onneksi hieroja ei löytänyt Nerosta mitään tosi kipeitä kohtia. Nero ei meinannut "alistua" hierottavaksi millään, mutta onneksi hieroja on toiselta koulutukseltaan myös ongelmakoirakouluttaja, niin Neron käsittely sujui leikiten. Nero oli vähän epäluuloinen aluksi, mutta kyllä voin sanoa että se nautti ja kovasti kunhan antoi itselleen luvan rentoutua käsittelyyn. Neron lavat olivat aika jäykät ja pakaroissa oli tiukkuutta, erityisesti vasemmalla puolella. Hieroja huomasi myös, että Nero ei mielellään pidä painoa vasemman takajalan varassa, ja että Nero on ns. toispuoleinen. Toisen puolen lihakset olivat suuremmat niin olkapään seudulla kuin pakarassakin. Enhän minä moista ollut huomannut koskaan. Seuraava hieronta on 18.5. Saatiin myös kotijumppaohjeita, joilla on tarkoitus saada takapäätä vähän aktivoitua. Tässä muutama kuva vielä hieronnasta.

 

 

14.3.2011

Nero 6 v

Tänään Nero täyttää kuusi vuotta. Toivottavasti on vielä ainakin yhtä monta jäljellä! :)

 

19.12.2010

Leikkauksesta 6,5 kk

Nykyisin Nero ei pääse oikein kunnolla hyppäämään sohvalle. En tiedä, onko sen selkä jostain syystä kipeä vai mistä se johtuu. Ei kuitenkaan "oireile" mitenkään muuten ja on pirteä, pomppu vaan on jostain syystä aika kadoksissa. No tämä ei tietysti normaalielämää haittaa kun koirat ei juurikaan sohvalla ole.

Ostin Nerolle Back on Track -loimen, sitä ollaan käytetty lenkillä ulkovaatteena kovilla pakkasilla. Loimihan on myös ns. fysioterapinen tuote, jonka pitäisi auttaa lihasjäykkyyksiin ym. käytettynä pitkiä aikoja. Lisää tuotteesta voi lukea täältä: Back on Track -loimen käyttöohjeet. Hoitomielessä en vielä ole pitänyt Nerolla takkia, mutta uskon että siitä tulee olemaan hyötyä myös selän jäykkyyteen ajan myötä.

Lenkin jälkeen Nero leikki pesässään piilotusleikkejä, ne on Neron mielestä kaikkein kivoja leikkejä. 

 

 

3.12.2010

Leikkauksesta puoli vuotta

Tänään on leikkauksesta kulunut jo puoli vuotta. Välillä en edes muista, että koko halvausta edes oli, se tuntuu niin kaukaiselta. Nero on voinut hyvin, vatsakin on ollut kunnossa vaikka ollaan taas syöty kanasiipiä. Lumesta ja talvesta Nero nauttii, Nopen kanssa ne leikkivät joka päivä pihalla.

 

18.11.2010

Leikkauksesta 5,5 kk

Vihdoin tuli lunta tuumaa Nero! :) Tänä aamuna maa oli valkoisena ja Nero oli virtaa täynnä heti aamusta. Laukalla mentiin koko aamulenkki, kyllä näki että Nero tykkäsi lumesta.

Ainut pysyvä muutos, minkä halvaus/leikkaus on Neroon jättänyt, liittyy sen häntään. Ennen se heilutti häntäänsä vain puolelta toiselle, kuten varmasti kaikki muutkin koirat. Nykyään häntä menee välillä ympyrää, eli liike ei mene puolelta toiselle vaan häntä pyörii koko kierroksen. Ei tietenkään aina, mutta välillä saattaa mennä pari kierrosta ympäri ja sitten taas jatkua puolelta toiselle. Lisäksi hännän heiluttaminen on muutenkin lisääntynyt huomattavasti entiseen verrattuna ja Nero on paljon leikkisämpi ja ilmeekkäämpi kuin ennen leikkausta.

 

18.10.2010

Leikkauksesta 4,5kk

Leikkauksesta on kulunut jo 4,5 kk. Eilen tehtiin pitin lenkki leikkauksen jälkeen, melkein 1,5 tuntia. Nero jaksaa kävellä ihan kuin ennenkin. Pitäisi vaan lisätä sen jalkojen venyttelyä, ne on vähän jäykät rasituksen jälkeen. Nerolla on jännä tapa, se kantelee metsälenkillä usein keppejä. Se kantaa niitä aina vähän matkaa ja käy miettimään, minne piilottaisi ne. Yleensä se päätyy sitten kaivamaan metrin kepille semmoista 15cm kuoppaa ja ihmettelee, kun se ei mene piiloon ;). Nenällä aina maata päälle, sitten se katselee vähän aikaa ja ottaa taas kepin suuhun ja etsii parempaa piiloa...

 

9.9.2010

Leikkauksesta 3kk 1 viikko, terveen paperit :)

Tänään käytiin Neron kanssa viimeisessä selkäkontrollissa. Lääkäri katsoi kävelyä ja oli sitä mieltä, että se oli täysin normaalia. Selästäkään ei löytynyt yhtään kipupistettä kun lääkäri paineli sen läpi. Ainut huomautus tuli jäykistä jaloista, täytyy venytellä säännöllisesti takajalkoja. Lääkärin mielestä Nero on täysin parantunut ja voidaan elää normaalia elämää.

Lääkäri painotti kuitenkin, että Nerolla on taipumus tyrään joten se voi tulla vielä elämän aikana uudestaankin, etenkin kun tämäkin tyrä oli epätyypillisessä paikassa. Hurjat pallo- ja painileikit lääkäri laittoi pannaan, mutta eipä meillä nyt niiiiiiin älyttömän rajuja leikkejä olekaan, etenkään kun Neron mielestä paras leikki on se kun häntä vähän jahdataan. Nero ei ole innostunut palloleikeistä kun se ei edes tuo lelua takaisin kun sen heittää... Pitää vielä vähän toppuutella koirien keskinäistä leikkiä, se on välillä aika hurjaa.

Samalla kerralla tutkittiin Neron silmät, ne on rähmineet taas aikatavalla. Kyynelkanavat huuhdeltiin ja saatiin silmätipat. Nero nukkuu rauhoitusta pois:

 

5.9.2010

Leikkauksesta 3kk, MEJÄ-harjoitukset 3

Tänä viikonloppuna tehtiin taas nenäharjoittelua, kävin tekemässä koirille verijäljet metsään. Nero menee kuin juna kiskoilla, sen nenä on kyllä tarkka! Jäljestys oli taas reipasta ja tarkkaa, vaikea maastokaan ei menoa hiljennä.

Eilen iltalenkillä nähtiin siili, Noppe rupesi sille rähisemään, mutta Nero hyökkäsi siilin kimppuun, otti sen suuhun ja puisteli. Minä huusin kuin hyeena, että irti siitä ja onneksi Nerolta ote irtosikin ja siili sai jatkaa matkaansa. Nerolla oli TAAS leuassa veripisaroita siilin piikeistä johtuen, mutta ei se ikinä opi että siiliin ei kannata koskea...

 

30.8.2010

Leikkauksesta kohta 3kk

Ylihuomenna selkäleikkauksesta tulee kuluneeksi jo 3kk. Nero on kyllä hyvissä voimissa jo, ollaan tehty jo aika pitkiä lenkkejäkin. Peräkkäisinä päivinä ei mitään älyttömiä lenkkejä olla tehty, mutta semmoisia 50 min lenkkejä ollaan tehty useampiakin jo. Tässä muutama kuva viime päiviltä:

Hirveä ukonilma ja sade iski kesken lenkin, värjöteltiin kuusen suojissa ja jatkettiin matkaa, eikä kastuttu yhtään :)

 

 

13.8.2010

Leikkauksesta 2kk 1vko

Neron leikkauksesta on kulunut jo vähän yli pari kuukautta ja nyt mielestäni Nero on jo entisellään. Takapäähän on tullut voimia selvästi lisää ihan viime aikoina ja kovasti se tykkäisi jo riehua Nopen kanssa. Vähän olen kuitenkin vielä rauhoitellut, vaikka pieni leikki jo sallitaan.

Aiemmin pissatessa Nerolla saattoi se tukijalka ns. pettää, mutta nyt  niin ei enää käy. Jos tasapaino meinaa mennä, niin Nero hypäyttää tukijalan varassa itsensä parempaan asentoon sen sijaan että lösähtää tukijalan yli. Lisäksi eilen se hyppäsi kunnon loikalla autoon kun lähdettiin jälkeä haistelemaan, en edes ehtinyt miettiä sen nostamista autoon kun jätkä tojotti jo etupenkillä että "minne mennään?".

Ikää jäljellä oli 21h ja se oli tehty vedellä lantratulla verellä. Mielestäni Nero olisi ihan valmis kokeisiin, mutta taitaa jäädä osallistuminen ensi kesään. Muutama hukka sille tuli, mutta huomasi itsekin heti että menee vikaan ja alkoi vimmatusti etsimään jälkeä uudestaan. Ja aina lähti oikeaan suuntaan. Neron työskentelyä on ilo seurata, häntä heiluu vimmatusti ja nenä käy! :)

Lopussa kiitos seisoo, loppumakauksella oli muurahaisten miehittämät nakit ja lihapullat... mutta hyvin maistui. Neroa ei meinannut saada metsästä pois. Se ei ollut uskoakseen, että jälki loppui tähän.

 

4.8.2010

Leikkauksesta 2kk

Nyt leikkauksesta on kulunut kaksi kuukautta ja vähitellen on yritetty palata normaaliin elämään. Helteet vähän sotkevat liikkumista, mutta aikaisin aamulla ja myöhään illalla pääsee hyvin pidemmälle kävelylle. Ollaan joka päivä tehty yksi pidempi, noin puolen tunnin kävely  ja lisäksi lyhyempiä. Eilen tehtiin kaksi 25 min kävelyä, toinen päivällä ja toinen illalla. En ole huomannut, että Neron vointi olisi jotenkin muuttunut liikunnan lisäämisen myötä, ainakaan huonompaan.

Jännä miten Nero on kuin eri koira nykyään. Se on mahdottoman leikkisä! Lisäksi se heiluttaa jatkuvasti häntää, haluaa olla menossa mukana ja on jotenkin paljon entistä ilmeikkäämpi ja vekkulimpi. Nyt sillä on sitä pilkettä silmäkulmassa, mitä Nopellakin on ollut aina. Ehkä Nero on ollut pitkään kipeä, mistä sitä tietää...

Alkuviikosta tokoiltiin, jotta saatiin vähän erilaista tekemistä.

Tottelevaisuusharjoitukset on kivaa ajanvietettä. Näitä liikkeitä voi tehdä myös koiraa "rasittamatta" kuten tekemällä paikallaoloharjoituksia. Me otettiin kuitenkin alokasluokanliikkeet läpi ilman hyppyä, Nero osaa aika hyvin kaikki. Se on niin perso ruoalle, että se on kiva tokokaveri!

 

29.7.2010

Leikkauksesta 8 viikkoa

Nyt leikkauksesta on kulunut jo kahdeksan viikkoa ja pikkuhiljaa ollaan lisätty liikuntaa. Kävelylle kun lähtee aikaisin aamulla heti kuuden jälkeen niin ei ole vielä liian kuuma. Ollaan tällä viikolla tehty joka aamu n. 30 minuutin kävelylenkki. Vauhti ei ole ollut mitään älytöntä, rauhassa on haisteltu eikä olla pidetty kiirettä. Nero jaksaa kyllä hyvin kävellä, ainut on tämä helle mikä sitä painostaa. Tänään käytiin ensimmäistä kertaa pururadalla asti, kierreltiin vähän metsässä. Peräpää on edelleen vähän heikko, hutera ja holtiton tietyissä tilanteissa, mutta muuten vointi on erinomainen. Jos ei tietäisi leikkauksesta, ei Nerossa huomaisi mitään normaalista poikkeavaa.

 

22.7.2010

Leikkauksesta 7 viikkoa

Neron voinnissa ei ole tapahtunut mitään muutoksia, peräpää on edelleen huterahko, mutta kävely sujuu ongelmitta ja muukin oleminen. Kovasti tahtoisi jo leikkiä, vähän on leluja jo otettukin esille. Aamuisin on käyty nyt hieman pidempiä lenkkejä, noin 20 minuuttisia.

 

16.7.2010

Leikkauksesta 6 viikkoa

Neron vointi on edelleen jatkunut hyvänä. Helteiden takia ei olla päästy lisäämään juurikaan liikuntaa, mutta tuskin siitä mitään haittaa on. 3-4 kertaa päivässä kuitenkin käydään pienellä kävelyllä. Oikea takajalka on edelleen vasenta heikompi ja välillä pettää pissatessa, mutta muuten kaikki vaikuttaa normaalilta.

Vatsan kanssa oli TAAS ongelmia. Oma diagnoosini on, että broilerin siivet ärsyttävät Neron vatsan jotenkin, etenkin jos niitä syö useana päivänä. Taas oli pari päivää veristä kakkaa, mutta tänään näytti jo normaalilta ja saatiin vaiva pois "kotikonstein": riisiä, keitettyä kanajauhelihaa ja tehobaktia sekä vähän raejuustoa.

 

13.7.2010

Leikkauksesta 5 viikkoa, kontrollikäynti

Viime viikolla leikkauksesta tuli kuluneeksi jo viisi viikkoa. Lääkärin mielestä kaikki oli hyvin ja liikuntaa tulisi rajoittaa enää pari viikkoa. Sitten voitaisiin pikkuhiljaa palailla normaaliin liikuntaan. Onneksi on ollut näin paljon helteitä niin ei ole koiratkaan olleet kovin aktiivisia, vaan ovat löhöilleet päivästä toiseen ihan tyytyväisinä takapihalla. Vielä noin kuukauden kuluttua on yksi kontrolli, sitten ollaan omillaan :).

 

30.6.2010

Leikkauksesta 4 viikkoa

Tänään leikkauksesta tulee kuluneeksi jo neljä viikkoa. Nyt kun aikaa katsoo taaksepäin niin tuntuu, että leikkauksesta olisi kuukausia tai sitä ei olisi koskaan ollutkaan. Neljä viikkoa sitten päivät tuntui viikoilta...

Nero voi erittäin hyvin. Pissatessa jalka nousee korkealle eikä tukijalan huojumista ole läheskään niin paljon kuin aiemmin. Mielestäni kävely on erittäin hyvää, ei merkkiäkään kivuista tai muusta jäykkyydestä. Särkylääkkeitä ei ole tarvittu lainkaan.

Potilas vaan on niin virkeä, että ei muista omia rajojaan... sillä taisi olla korvat lukossa sillä hetkellä kun lääkäri kontrollissa sanoi että "liikuntaa on edelleen rajoitettava vahvasti!" Tästä ollaankin Neron kanssa puhuttu ;).

Neron vatsan kanssa oli vähän ongelmia viime viikolla. Kakan seassa oli aika paljon verta joka kerralla ja ajoittain uloste oli tosi löysää. Lisäksi Nero itki yöllä ulos, sitä ei tee normaalisti. Vaivaa hoidettiin vatsa-antibiooteilla paksusuolen tulehduksena. Lääkkeet auttoivatkin heti. Nyt lääkkeitä on vielä vähän jäljellä, mutta vatsa toimii jo ihan normaalisti. Nyt ollaan monta päivää syöty keitettyä kanajauhelihaa ja riisiä, sitä ennen riisin keitinlientä. Tehobaktia olen myös antanut. Jospa tässä nyt olisi vaivat ohi vähäksi aikaa...

Ensi viikolla mennään taas kontrollikäynnille.

 

22.6.2010

Kontrollikäynti, leikkauksesta vajaa 3 viikkoa

Eilen oli kontrollikäynti eläinlääkärissä. Lääkärin mielestä Nero on parantunut hyvin, mutta painotti edelleen liikunnan rajoittamisen tärkeyttä. Hihnakävelyitä pitäisi tehdä n. 4 kertaa päivässä, eli mieluiten monta lyhyttä kuin muutama pidempi, ettei tule liikaa rasitusta. Lääkäri suositteli myös lisää vesiterapiaa. Särkylääkkeiden antamisen voi nyt lopettaa.

Lääkäri myönsi nyt itsekin, että oli Nerosta huolissaan leikkauksen jälkeisinä päivinä kun takapää oli niin voimaton. Eli ilmeisesti leikkauksen jälkeen koiran ei "pitäisi" ihan niin huonossa kunnossa olla kuin Nero oli. Onneksi lääkäri ei sanonut tätä silloin, olisin varmaan saanut slaagin :S. Lääkäri vaikutti koko ajan toiveikkaalta eikä antanut ymmärtää, että olisi ollut huolissaan. Tietysti hän näkee näitä tapauksia varmaan viikottain / kuukausittain, että hänelle nämä ovat arkipäivää ja jokainen potilas varmaan käyttäytyy eri lailla. Lääkäri sanoi, että parin kuukauden päästä Neron pitäisi olla ennallaan. Siihen asti liikuntaa on vahvasti rajoitettava.

Samalla kerralla otettiin kaikki rokotukset, jotka piti uusia. Nyt on taas kaikki ajantasalla!

Heinäkuun alussa mennään sitten taas näytille.

 

16.6.2010

Leikkauksesta 2 viikkoa


Tänään leikkauksesta on kulunut jo kaksi viikkoa. Neron vointi on parantunut päivä päivältä ja kyllä se on jo oma itsensä. Tänä aamuna otti heti lelun suuhun ja kävi heittelemään että nyt leikitään :), eihän kuuden aikaan jaksa vielä kukaan aamulla leikkiä... Haava on parantunut hyvin ja arpeutunut. Ensi viikon maanantaina 21.pv on vielä kontrolli lääkärille, joka teki leikkauksen. Neron "jokapäiväistä elämää" voi seurata meidän varsinaisessa päiväkirjassa: Neron ja Nopen päiväkirja. Voi olla, että tänne kirjoittelu nyt vähenee. Toivottavasti tästä blogista on joskus hyötyä sellaiselle, joka vastaavaan tilanteeseen joutuu.

Nero lähettää ison lipaisun ja hännän heilutuksen kaikille, ketkä ovat meitä tukeneet!

Kiitos kaikille tuesta ja neuvoista ja aurinkoista kesää!

 

Leikkauksesta 13 päivää

Eilen tuli leikkauksesta jo 13 päivää ja Nero voi hyvin. En tiedä mitä sen päässä illalla liikkui, ilmeisesti että nyt hän näyttää Nopelle olevansa taas kunnossa kun pieni kisailu alkoi. Se alkaa aina samalla tavalla. Ne istuu vierekkäin tai vastapäin ja haistelevat toisiaan hirveästi eri tavalla kuin normaalisti: korvista, niskasta, selästä, lavoista. Haisteluhetken jälkeen Nero yrittikin käydä Nopen selkään, mutta Noppe jäi kyllä aina voitolle eikä Neron yritykset onnistunut. Yritti kyllä aika monta kertaa, jäärä kun ei usko... Noppe laittoi homman leikiksi joka päättyi sitten siihen, että Nero vinkaisi ja minä vihelsin pelin poikki. Noppe olisi niin mielellään leikkinyt Neron kanssa, mutta eihän tuo puolikuntoinen ole vielä leikkikunnossa. Tajuaisipa sen myös itse!

Merkkailu onnistuu mielestäni aavistuksen paremmin taas, oikean jalan varassa merkkaaminen on paljon vakaampaa eikä horjahduksia tule niin paljon. Tehtiin eilen aavistuksen pidempi kävelylenkki, mutta ei sekään kestänyt kuin n. 15 minuuttia eli ei ollut pitkä ja käveltiin hitaasti ja haisteltiin paljon.

 

14.6.2010

Leikkauksesta 12 päivää

Tänään Nero on ollut tosi pirteä ja kävely sujuu hyvin. Ei ole merkkiäkään enää viikonlopun väsymyksestä onneksi. Jalkakin nousee kävelyllä jo paremmin, tänään ollaan 3 kertaa tehty pieni hihnakävely.

 

13.6.2010

Leikkauksesta 11 päivää

Eilinen lepopäivä taisi tehdä hyvää, sillä Nero on tänään paljon pirteämpi. Heti aamusta halusi leikkiä ja on koko ajan menossa mukana, seurailee ja tarkkailee. Eilen tosiaan vaan nukkui. Tänään on paistanut aurinkokin, niin ehkä auringonotto on myös piristänyt mieltä. Kävely on mielestäni parempaa kuin eilen. Nyt Neron peräpää ei kulje laukkaa koko ajan, vaan molemmat jalat työskentelevät ravissa ja tulevat eri tahtia. Aamulla käytiin pieni aamukävely, otin molemmat koirat mukaan ensimmäistä kertaa Neron sairastumisen jälkeen.

 

Leikkausesta 10 päivää

En tiedä johtuiko edellisen päivän vesiterapiasta vai mistä, mutta mielestäni Nero oli koko päivän tosi väsynyt. En edes yrittänyt aktivoida sitä mitenkään, sillä se nukkui mielellään, käytännössä koko päivän. Lisäksi kävely oli mielestäni mennyt vähän huterammaksi, oikea jalka oli mielestäni aiempaa voimattomampi.

 

11.6.2010

Leikkauksesta 9 päivää: Tikkien poisto ja vesiterapia

Tänään käytiin poistattamassa tikit. Se onnistui rauhoittamatta, vaikka Nerolle on tullut aikamoinen eläinlääkärikammo... papereihin leikannut lääkäri olikin kirjoittanut, että tikit poistettava rauhoitettuna. Saatiin kuitenkin homma hoidettua ilman rauhoitusta. Lääkäri oli tyytyväinen Neron paranemiseen, vesiterapia-altaassa jalkatyöskentely näytti myös hyvältä. Myös oikea, huonompi jalka, kesti hyvin liikkeessä mukana. Tänäaamuna Nero jopa merkkasi niin, että nosti vasenta jalkaa, eli kaikki paino oli oikealla jalalla! Hitaasti se vielä kääntää jalat oikeinpäin kun ne asettelee anturat ylöspäin, mutta eiköhän sekin refleksi vielä nopeudu kun toipuminen etenee. Taitaa tuota haavaa vähän kutittaa, kun Nero heittäytyy selälleen kun siitä rapsuttelee / silittelee ja näyttää nauttivan. Lääkäri paineli selkärangan läpi ja totesi, ettei Nero sitä juurikaan arista.

Ei voi sanoa, että Nero nautti vesiterapiasta, mutta hyvin se sujui!

 

 

10.6.2010

Leikkauksesta 8 päivää

Neron vointi oli tänään eilisen kaltainen, kävelyasento on ehkä hieman parantunut. Jalkojen kirputtaminenkin on tänään ollut vähäisempää kuin eilen. Oikeassa takajalassa on vielä aika heikosti voimaa, vasen on selvästi vahvempi. Toivottavasti oikeaankin jalkaan tulee kunnolla tunto ja voimat takaisin, sillä ennen leikkausta oikea jalka oli se vahvempi.

Huomenna mennään tikkien poistoon. Samalla on ensimmäinen kerta vesiterapiaa. Uskon, että eläinlääkärikin on tyytyväinen Neron paranemiseen. Tänään se jopa juoksi ihan kunnolla kun Noppe haastoi sitä leikkiin, otin lelut pois jotta meno rauhoittuisi, ei Nero sentään vielä entisellään ole vaikka hyvässä kunnossa jo onkin!

Eilen ja tänään Nero on malttanut kakatakin vanhaan malliin, aiemmin kakka on tullut vähän kuin lennossa, eli ei ole muistanut kyykistyä. Myös merkkailu on parantunut kun pieniä hihnakävelyjä ollaan tehty tuossa kadulla, välillä jää hana vuotamaan. Sisällä ei kuitenkaan ole enää vaippoja ollut, eli uskon että rakon hallintakin alkaa olla jo normaali, onneksi.

Tänään on taas nautittu auringosta. Jännä miten tuntuu, että Nerosta on lähtenyt 4 vuotta ikää pois paranemisen myötä. Siitä on tullut vähän vekkuli ;).

 

9.6.2010

Leikkauksesta 7 päivää

Tänään leikkauksesta on kulunut jo viikko. Neron kävely on parantunut vielä entisestään, enää selkä ei ole niin köyryssä kuin eilen ja toissapäivänä. Kun se kävelee hitaasti, näyttää siltä kuin se vain linkuttaisi toista jalkaa, ei siltä, että se on ollut selkäleikkauksessa. Eilen koirat vähän jo leikkivät yhdessä :)

 

8.6.2010

Leikkauksesta 6 päivää

Tänään leikkauksesta on kulunut jo 6 päivää. Neron kävely on parantunut eilisestä huomattavasti. Jos kannattelen sitä pihalla hännästä niin en kestä enää vauhdissa mukana, niin kovat on menohalut. Eikä Nerosta enää ole kivaa pyöriä vaan takapihalla, vaan menee automaattisesti aina portille odottamaan jos pääsisi lenkille kun mennään ulos. Olenkin antanut sen kulkea vapaasti niin sisällä kuin pihallakin, menee oman vointinsa mukaan. Vähän ollaan hihnan kanssa käyty tuossa tiellä haistelemassa vieraita hajuja. Kyllä se jo merkkaileekin vanhaan malliin, tosin hanat aukeaa ja sulkeutuu vähän holtittomasti vielä, mutta kyllä virtsan hallinta on selvästi parantunut. Samoin ulostamisen.

Yön Nero nukkui paremmin kuin edellisen, kovasti se yritti välillä punkea viereen mutta en laskenut kun en tiennyt vuotaako hana vai ei. Kyllä sen oma patjasuoja oli aamulla ihan puhdas, eli yölläkään ei ollut tullut enää pissaa alle.

Noppekin on huomannut Neron piristymisen ja yrittää välillä haastaa Neroa leikkiin. Olen huomannut, että Neron sairastumisen aikana Nopen käytös on vähän muuttunut. Se on Neroa kohtaan aika röyhkeä syömistilanteessa, mitä se ei ole ollut KOSKAAN. Jos Noppe saa syötyä ruokansa ennen Neroa, se siirtyy röyhkeästi jatkamaan ateriointia Neron kupille. Tästä olen ollut suorastaan ihmeissäni. Katsooko se nyt, että Nerosta ei ole enää johtajaksi vai mitäköhän se miettii...?

 

Leikkauksesta 5 päivää

Tänään leikkauksesta on kulunut jo 5 päivää. Neron kunto on viime päivinä kohentunut ihan silmissä. Tänään se jopa seisoi pitkän aikaa kun hännästä tuin sen seisomaan. Lisäksi nousi itse seisomaan ja seisoi jonkun aikaa. Nero on myös alkanut liikkumaan. Kulkee neljällä jalalla tukeutuen enemmän vanhempaan, vasempaan takajalkaan. Ei laahusta enää niin paljon läheskään kuin eilen, vaan takatassut tulevat oikein päin menossa mukana. Vasemmalle vaan ei varaa painoa juurikaan, mutta kävely on silti kävelyä.

Yöllä Nero taas nuoli jalkojaan aika kovasti. Eläinlääkäristä epäiltiin, että se johtuu kivusta. Ei Nero kyllä vaikuta yhtään kipeältä, tosin asentoa se vaihtoi yöllä koko ajan ja oli levoton (vaikkakaan ei vinkunut tms.), että ehkä sillä on vähän kipuja. Yöksi se sai kuitenkin vielä Diapamin, tänään en enää anna. Rimadyliä on syönyt, sitä määrättiin 4 viikon kuuri. Pissaa oli tullut yöllä jonkin verran.

Tänään sain annettua ensimmäisen kunnon ruoankin, hyvin maistui riisi ja kana piimällä maustettuna.

 

6.6.2010

Leikkauksesta 4 päivää

Eilen illalla olikin taas vatsa ihan löysällä, ei tainnutkaan johtua antibiooteista (joten jatkoin vanhojen antibioottien antamista). Vaipoissa piti sitten ilta viettää, kun pylly oli märkänä koko ajan. Lisäksi virtsaaminen oli hallitsematonta. Vaikka saatiin tehtyä monet pissit päivän aikana ulos, niin silti tuli housuun. Vaipat on olleet kyllä hyvä systeemi, ihan tavalliset X-tra merkkiset maxi-housuvaipat vaan ja niihin hännälle reikä. Ne ei tosin kestä jalassa jos koira möyrii pedissään tms. Yöksi jätinkin vaipat jalkaan.

Yö meni tosi hyvin, parin tunnin välein heräsin siihen kun Nero vaihto asentoa ja alusta rapisi kun on muovitettu lakana. Kertaakaan se ei yöllä nyt itkenyt kuten muina öinä, vaan nukkui rauhallisesti koko yön. Vaipatkin lähtivät jalasta, mutta onneksi oli peti puhdas vielä aamullakin eli vatsa oli rauhoittunut.

Tänään koirat onkin olleet melkein koko päivän pihalla. Nero on nauttinut auringosta ja yrittää vähän kulkea itsestään pitkin pihaa. Kyllä sen tunto on jaloissa parantunut, nipistelin niitä tänään niin aika herkästi kyllä tunsi mitä tein. Lisäksi se kirputtaa niitä, mitäköhän se tarkoittaa? Palaileeko tunto vai mitä? Nyt kun vaan jatkuisi sää aurinkoisena niin päivätkin menisi helpommin kun ei tartteisi sisällä kököttää.

Tänään Nero on tehnyt kahdet kakat ja ne ei olleet yhtään löysiä. Toivottavasti maha nyt pysyy hyvässä kunnossa. Virtsaaminen on vähän holtitonta, mutta pääasia että virtsaa tulee!

 

5.6.2010

Leikkauksesta 3 päivää

Lääkäri soittikin aamulla niin sain kysytyksi noista antibiooteista. En antanut eilen illalla enää antibioottia, kun epäilin että siitä menee maha kuralle. Lääkäri soitti puhelinreseptin toisista antbiooteista, huomisesta lähtien syödään sitten niitä. Maha on ollut nyt parempi, ei tule kakka suoraan läpi vaikka peräreikä kyllä onkin vielä tosi ärtynyt ja vaipoissa on vähän ruskeaa tuhnua. Eiköhän sekin lähde paranemaan kun tuo masu saadaan kuntoon. Pissaa ei ollut yöllä tullut vaippoihin, mutta käytin Neron pissalla pihalla kuuden aikaan kun alkoi pitämään sellaista ääntä sängyssään. 

Lisäksi lääkäri kysyi haluanko tänään vielä tulla käymään vastaanotolla (aika ihana lääkäri kun ei ole edes päivystävä ja viettää tänään lapsensa valmistujaisia!) vai pärjäänkö viikonlopun yli. Ei onneksi tarvitse mennä, sillä pissaa sain tulemaan taas aamulla ja yöllä hyvin vatsaa painelemalla. Neron kunto on kuitenkin samanlainen kuin eilenkin, ei ollut mitään syytä lähteä vastaanotolle. Lääkäri onkin ensi viikon lomalla, juhannusalusviikolla mennään taas hänen vastaanotolle ja hän sanoi toivovansa että Nero jo silloin seisoo/kävelee ja on selvästi paremmassa kunnossa. Toivottavasti näin käykin. Ensi viikon perjantaina on tikkien poisto ja ensimmäinen kerta vesiterapiaa.

Viime yönä alkuyö saatiin suht hyvin nukuttua, muutamia kertoja heräsin kun Nero vikisi. Onneksi rauhoittui sitten taas nukkumaan. Annoin yöksi diapamia, sekä nyt aamulla annoin. Lääketeipit menettävät tänään tehonsa, joten ne pitää ottaa pois. Lisäksi ompeluhaava jää nyt näkyville, joten täytyy olla entistä tarkempana ettei se vaan itse sitä nuole, saati että Noppe menisi sitä nuolemaan. 

Viime yönä en ottanut Neroa edes viereeni, vaan se nukkui omassa pedissä patjani vieressä. Kyllä sitä taisin tassusta pitää kiinni koko yön. On harmillista kun se ei osaa kertoa mihin koskee vai koskeeko, onko hän vain tylsistynyt vai mikä on kun itkee niin kovasti. Nyt onneksi nukkuu pedissään, saan itsekin hetken hengähtää. Tämä on ihan täysipäivätyö tämä leikkauspotilaan hoitaminen. Lääkärikin käski vain aktivoida kovasti sen minkä voi kun Nero on luonteeltaan aktiivinen muutenkin ja innokas touhuaja. Kyllä se tuolla pihalla painaisi vanhaan malliin, jos vaan minä kestäisin perässä! Hännästä olen sitä kannatellut lääkärin ohjeen mukaisesti, kun ei siitä liinan kanssa tule mitään. Pitäisi suunnitella semmoiset "henkselihousut" joita kannattelemalla pääsisi paremmin kävelemään itsekin. 

Tänään siis mieli on ihan positiivinen suurimmilta osin tuon pissaamisen johdosta, johan tässä onkin viikko itketty...

Päivitys iltapäivältä: Jes, vihdoin Nero pissi omasta tahdosta. Vieraan koiran pissat omassa pihassa sai vihdoin ja viimein hanat auki! Ei tosin tullut kuin pieni tiraus mutta mitäpä siitä, puristelemalla sain loput kuitenkin pihalle. Lisäksi kakka oli jo ihan kakkaa, tuli kunnon pökäle. Vihdoin vähän valoa tunnelin päässä. 

Leikittiin sellaista leikkiä, että piilotin vinkuleluja rättien sisään ja Nero "etsi" leluja, siitä tykkäsi kovasti ja oli innoissaan. Sitä pystyi leikkimään istualteenkin ja rätit sai kyytiä. Ei kyllä kauan jaksanut, kuin oikein halusi omaan petiinsä nukkumaan. Nukkuikin jonkin aikaa, huomasin sitten, että on laskenut pissat alleen. Mentiin vielä ulos tyhjentämään rakkoa ja kyllä sieltä taas aika paljon pissaa tulikin. Päiväruoalla annoinkin ihan tarkoituksella runsaasti nestettä, riisin keitinlientä, jotta saadaan pissattua oikein kunnolla. 

 

4.6.2010

Leikkauksesta 2 päivää

Yöllä Nerolla meni maha niin löysälle, että kakkaa tuli ihan tahtomattaankin. Samoin pissaa. Lieneekö johtunut Diapameista vai muista lääkkeistä. Aamupäivällä mentiin Neron kanssa käymään eläinlääkärillä. Mielestäni Neron kunto oli lähtenyt laskuun. Eläinlääkäri ei huomannut muutosta edelliseen päivään, mutta tyhjennettiin taas virtsarakko samalla joten ei se hukkareissu ollut. Kakkaa Nerolta on tullut koko ajan, kävin ostamassa sille housuvaippoja. Lisäksi eläinlääkäristä sain mukaan vuodealusia, niin ei ole kaikki viltit ihan likaisia heti. Kaiken valveillaoloajan Nero itkee, ihan jatkuvasti... sääliksi käy. Nyt illalla onneksi sain Neron virtsaamaan "itse" puristelemalla sitä mahasta kun käytiin iltajaloittelulla. Toivottavasti mahakin nyt rauhoittuu, tänään on aterioitu vain riisin keitinleintä sekä vähän kanaa ja riisiä. Edessä oleva viikonloppu vähän jännittää, toivottavasti virtsaaminen onnistuisi aamullakin niin ei ehkä tarvitsisi lähteä päivystykseen sitä tyhjentämään. Toivottavasti yö menisi hyvin, viime yönä ei tullut paljon nukuttua.

 

3.6.2010

Leikkauksen jälkeinen päivä

Nero nukkui yön kuin tukki liimautuneena kylkeeni kiinni. Aamuyöstä vähän vinkui, annoin särkylääkettä ja taas nukuttiin monta tuntia. Tai en minä itse niinkään nukkunut, kun seurailin että nukkuuko Nero.

Tänään käytiin tyhjentämässä virtsarakko klinikalla, pissaa vaan ei kuulunut. Saatiin diapameja, niiden pitäisi helpottaa pissaamistakin.

 

2.6.2010

Loppudiagnoosi

Nero on taas kotona ja mielestäni voi olosuhteisiin nähden hyvin. Kovasti se vinkuu kuten eilenkin ja menohalut on suuret. Kunpa vain ymmärtäisin mitä se yrittää sanoa.

Tyrän paikasta lääkäri lausui näin: Koiran selkäydin vapautettiin kirurgisesti L6-7 välistä oikealta puolelta.

Saatiin antibioottikuuri, kipulääkkeitä ja ulostamisen helpottamiseksi peräruisketta. Liikunta on rajoitettu kahden kuukauden ajan ja vesiterapia aloitetaan kun tikit poistetaan eli 10 päivän päästä. Lääkäri oli todella toiveikas paranemisen suhteen.

Lääkäri sanoi myös, että tällä tyrällä ei ole mitään tekemistä kalkkeutumien kanssa, että tämä ei niistä johtunut.

Leikkaus

Nero aloitti eilen vinkumisen kun tokeni nukutusaineista. Vinkuminen alkoi illalla ja jatkui vielä aamupäivällä lääkärilläkin. Se selvästi vinkui ulos, mutta ei oikein osannut tarpeita tehdä. Takapään liike huononi selvästi iltaa kohden, jalat laahustivat ja liike ei ollut enää suoraa kuten aiemmin. Lisäksi pyllähdyksiä tapahtui paljon enemmän. Varjoainekuvia varten laitetut kipulääkkeet vaikuttivat varmaan jonkun verran (sekä kipulaastari), koska Nero ei vaikuttanut illalla yhtään kipeältä. Se ei aristanut nostettaessakaan yhtään selkäänsä. Monta kertaa vein sen kantaen ulos, mutta ei se oikein mitään tarpeita tehnyt, alkuillasta muutamat pissat ja kakat, mutta muuten vaan ihmetteli maailman menoa.

Yö meni ainakin Nerolla valvoessa, välillä taisi olla lyhyitä hiljaisia hetkiä, mutta pääasiassa vinkui koko yön. Aamulla mentiin sitten lääkäriin klo 12 ja lääkärin kanssa molemmat oltiin sitä mieltä, että leikkaussaliin lähdetään.

Lääkäri soitti vähän aikaa sitten, että leikkaus meni hyvin. Neljän aikaan menen hakemaan Neron kotiin. Lääkärin kanssa käydään myös tilanne sitten vielä läpi. Tunteet on todella sekavat, en tiedä pitäiskö nyt jo uskaltaa toivoa, että Nero tästä paranee vai...

Kiitos kaikille kannustavista viesteistä!

 

1.6.2010

Mäyräkoirahalvaus

Nyt se on meillä. Kaikkien (mäyrä)koiranomistajien painajainen, välilevytyrä eli tuttavallisemmin mäyräkoirahalvaus. Vielä viikonloppuna kaikki näytti hyvältä, kunnes sunnuntaina Neron käytös vaikutti kipuilevalta. Katselin jo aamulla, että sillä on maha kipeä kun se venytteli paljon. Ajattelin että maha on löysällä tms., koska aiemmin liiallinen venyttely on viitannut siihen. Kaikki vaikutti vatsan suhteen kuitenkin normaalilta, iltakakka oli ihan kiinteä joten kävin miettimään, josko kipu on kuitenkin selässä. Liikuntahaluttomuuttakin ilmeni sunnuntai-iltana ja kävely oli hidasta. Nyt jälkeenpäin kuin miettii, niin kävely on ollut hidasta jo useita viikkoja. Lenkillä Nero on kävellyt hihnan verran perässä, eli vähän tullut jäljessä. Olen kuitenkin ajatellut, että se johtuu kuumasta tai tylsyydestä samoja reittejä kohtaan tms., ei tullut mieleenkään että se kivusta johtuisi. Nopen kanssa kuitenkin leikkivät kuten ennenkin yms., mitään kipuiluun viittaavaa ei ollut havaittavissa.

Maanantaina sitten soitin lääkäriin, kerroin tilanteen ja saatiin aika. Lääkäri teki kiputestin. Neron selkä oli niin kipeä, että lääkäri meinasi saada hampaasta. Tämän perusteella otettiin röntgenkuvat, joiden perusteella ei näkynyt mitään erikoista. Lääkäri määräsi kahdeksi viikoksi kipulääkityksen ja pakkolepoa. Toinen jaloista osoitti selviä puutumisen merkkejä.

Illalla Neron vointi rupesi huononemaan. Sille tuli voimakkaita kipukohtauksia, se säntäili sinne tänne ja vinkui mahdottomasti. Nämä meni kuitenkin ohi, kun Nero oli paikoillaan jonkun aikaa. Ensimmäinen kipukohtaus ilmeni kun ajattelin nostaa Neron syliin, että kannan sen tarpeilleen mutta se vinkaisikin kovasti ja näykkäsi minuakin varovasti korvasta että nyt sattuu! Pieniä matkoja kuitenkin sisälläkin käveli eilen normaalisti ja myöhemmin meni vielä omin jaloin ulos. Taisi olla niin sekaisin vielä nukutuksesta, että ei se tajunnut oikein pissojakaan tehdä. Yöllä heräsin pari kertaa siihen, kun Nero vinkui. Ilmeisesti sille tuli samanlaisia kipukohtauksia ihan levossakin, tai sitten se on voinut vaihtaa asentoa tms.

Aamuun asti selvittiin, soitin heti lääkäriin kun klinikka aukesi. Saatiin aika varjoainekuvaukseen. Vein Neron aamulla klinikalle ja iltapäivällä hain pois. Diagnoosi oli murskaava: välilevytyrä. Lääkärin kanssa keskusteltiin asiasta, kaikki pienetkin yksityiskohdat huomioiden lääkäri päätyi suosittelemaan leikkausta. Nero on vielä nuori koira, kävelee vielä omin voimin eikä kipulääkkeistä näytä olevan mitään hyötyä. Huomenna klo 12 mennään vielä neuvottelemaan lääkärin kanssa ja vahvistetaan tai ollaan vahvistamatta leikkauspäätös ja sitten Nero jää leikattavaksi, jos siihen ratkaisuun päädytään.

 

©2017 Kennel Primatax - suntuubi.com